Liu husi artigu refletivu ida ne’e, ha’u hakarak halo analiza ho argumentu simples ida kona-ba saida mak foin-sa’e sira hasoru kona-ba problema sosiál kompleksu ne’ebé sira hasoru to’o agora. Asuntu ne’e la’ós notísia foun, ita rona dala barak iha fatin hotu, hahú husi diskursu públiku husi Lider Nasional sira, Partidu Politiku, sosiedade sivíl no Igreja Katolika kona-ba futuru foin-sa’e Timoroan sira-nian. Maski nune’e, durante dékada rua nia laran, problema sosiál ne’ebé jerasaun foin-sa’e sira hasoru nafatin hanesan barreira multidimensional.
Isaias: Estudante AJAR, livre Teoria iha Departementu Politika Publika, UNTL

Problema sosiál ida-ne’ebé mosu iha sosiedade ida-ne’e nia moris mak kona-ba dezempregu. Joven Timor-oan barak iha nasaun ki’ik ida-ne’e la iha servisu. Ikus mai, sira deside atu ba Inglaterra, Irlanda, Australia, Korea Sul, Portugal no nasaun sira seluk. Realidade ida-ne’e hatudu katak atór polítiku sira falla hodi rezolve problema joven iha pais ne’ebé maioria populasaun mak joven. Maski foin-sa’e sira sai nu’udar atór dezenvolvimentu potensiál iha nasaun ne’e, sira-nia direitu ba asesu ba servisu nafatin sai dezafiu boot ida.
Idealmente, foin-sa’e sira konsidera hanesan forsa nasaun nia dezenvolvimentu. Estadu presiza aproveita didi’ak poténsia oioin husi Joven hirak ne’e hotu, no garante katak joven sira bele kontribui direita ba dezenvolvimentu nasionál RDTL. Razaun fundamentál ida maka joven hanesan xave importante, no sentru ba dezenvolvimentu nasionál.
Aleinde ida ne’e, estadu Republika Demokratika Timor-Leste (RDTL), tuir loloos tenki promove no hatuur fila hikas polítika nasional joventude ne’ebé adekuadu no orienta hodi dirije joven sira ba treinamentu professional, hanesan hasa’e sira nia experiénsia no koñesimentu iha área diversu. Ho objetivu ida maka sira rasik bele harii kampu servisu ba an-rasik no bele ba direita kompete iha merkadu de traballu.
Iha sorin ida, haree husi oklu prinsípiu estadu Timor-Leste nu’udar estadu direitu demokrátiku ho valór demokrasia no justisa sosiál sira, presiza loke oportunidade ba partisipasaun juventude iha dezenvolvimentu nasionál, nune’e mós kontinua hasa’e dezenvolvimentu sosiál hanesan dezenvolvimentu kapitál umanu, dezenvolvimentu infraestrutura bázika, dezenvolvimentu Ekonomia, no kooperativa ne’ebé prevee ona iha Planu Estrateziku Dezenvolvimentu Nasional PEDN 2011- 2030 nu’udar dokumentu ofisiál ne’ebé sai matadalan ba dezenvolvimentu tomak.
Iha sorin seluk, vizaun RDTL, iha espetativa boot katak joven sai sentru importánsia hodi tane no kontinua lori valór ukun rasik-a’an, kontinua liberta povu husi kondisaun povu iha mukit no kiak, no halo kampaña ba literasia, hanesan; alfabetizasaun, kontra diskriminasaun, injustisa sosiál, no forma seluk tan. Ne’ebé la kontribui ba hametin prinsípiu ukun rasik-a’an tuir esperansa eroi no martires da pátria ne’ebé husik hela mai ita.
Ho razaun sira ne’e, estadu iha komitmentu hodi aplika no hatuur iha lei-inan (konstituisaun-RDTL), iha artigu 19 alínea permeiru, hatuur momos katak: Estadu foti no brani ba klosan no feto raan sira atu sira bele haku’ak metin unidade Nasional, bele harii fali, no tuba haburas nasaun ida ne’e. konstituisaun (RDTL).
Hatán ba enkuadramentu Governu liu husi Sekretáriu Estadu Joventude no Dezportu-SEJD formula polítika hodi aprezenta kona-ba polítika nasionál juventude foun ba Timor-Leste, nu’udar orientasaun ba Governu atu apoiu dezenvolvimentu juventude oinsá atu define objetivu sira ne’ebé ambisiozu, hodi tulun juventude sira fó oportunidade atu apoiu sira nia futuru.
Polítika nasionál juventude konsidera nu’udar manifesta ba realidade sosio- kulturál, ekonomia no polítika joven, ne’ebé hatán ba aspirasaun no preokupasaun juventude sira nian.
Estatistikamente tuir sensus hatudu katak 87% husi populasaun mundu nu’udar joven iha país terseiru mundu, nune’e iha Timor-Leste populasaun joven okupa iha persentajen boot. Nune’e‚ temátiku ida ne’e tenta atu hamosu pergunta ne’ebé interesante ba ita-nia an, serake polítika Estadu hakbiit ona joven sira, tuir espetativa ne’ebé iha. No atu hatán ba pergunta ne’e‚ tuir hakerek na’in nia observasaun durante tinan 20 depois hetan independénsia faktus hatudu katak joven barak mak sei hetan difikuldade ba asesu servisu, edukasaun, no saúde inklui la iha oportunidade ba empregu, nu’unee joven foin-sa’e barak abandonadu no frazil ba envolve iha kriminalidade. Tuir mai ita haree hamutuk dezafiu no oportunidade ne’ebé juventude hasoru ohin loron.
Politika Nasional, Joven mak sai rekursus transformasaun sosio-ekonomia iha sosiedade
Tuir Polítika Nasional juventude ne’ebé enkuadramentu no vizaun jerál fó orientasaun kona-ba dezenvolvimentu juventude iha aspetu hotu-hotu ne’ebé iha territóriu ida nia laran, polítika ne’e buka atu hatán ba dezafiu no hasoru iha moris loroloron.
Polítika nasionál juventude ne’e mós rekoñese juventude nu’udar rekursus transformasaun sosio-ekonomia iha sosiedade liu husi polítika Governu‚ deklara katak iha komitmentu atu investe ba juventude, tanba juventude sira iha espíritu atu dezenvolve an no sira nia rai, domíniu hodi tulun ema seluk, no esperansa ho dedikasaun hodi kuidadu sira nia nasaun.
Fundamentu husi razaun ida ne’e hatuur nu’udar aliserse ba matadalan dezenvolvimentu juventude sira, no iha nivel globál ba iha aspetu hotu-hotu husi juventude oportunidade husi polítika nasionál juventude ne’e momentu ida, atu mobiliza rekursu ba implementasaun programa juventude iha nivel hotu-hotu.
Aleinde ida ne’e mós fornese oportunidade hanesan ba juventude atu asesu ba prosesu aprezendijen ne’ebé adekuadu, fó espasu ba joven sira atu realiza projetu ka programa ne’ebé sustentavel, ho intensaun atu redús númeru dezempregu liu husi promosaun auto-empregu ba juventude sira.
Oportunidade ida ne’e hatudu lolos katak, estadu iha vontade no komitmentu tebes, atu dezenvolve juventude sira, kanaliza ba iha prosesu konstrusaun Estadu no nasaun. Maibe infelizmente tuir hakerek na’in nia analiza katak, oportunidade hatuur de’it iha polítika no lei maibé juventude seidauk benefísiu husi polítika públikas ne’ebé trasa husi Governu tuir espetativa husi públiku nia hakarak, signifika katak rekursu Estadu nia seidauk halo distribuisaun ne’ebé ho balansu atu garante oportunidade ba juventude sira.
Bazeia ba ida ne’e hakerek na’in aprezenta Dezafiu ne’ebé juventude hasoru iha 20 anos independénsia Joventude kontinua hasoru hela difikuldade kona-ba problema moris iha situasaun dezempregu pur volta 20% ne’ebé estatutu dezempregu jerál no 10% kategoria ba pobreza. situasaun ida ne’e kria inserteza (tidak kepastian) ba rendimentu ekonomia no sai obstákulu boot ba dezenvolvimentu joven sira nian
Númeru dezempregu aumenta ba beibeik sei hasa’e tan risku moras sosiál iha sosiedade. Dezafiu seluk tuir relatóriu husi Civil Soceity Partnership hatudu katak 62% husi joven hirak ne’e ho nivel edukasaun ensinu sekundáriu, pre-sekundária 20%‚ ensinu primária 12%‚ no númeru joven sira ne’e la to’o iha nivel boot, tanba kapasidade ekonomia husi inan-aman frazil sai barreira hodi multíplika ba merkadu nia ezijénsia.
Juventude barak maka la hetan formasaun ne’ebé adekuadu menus iha abilidade no koñesimentu ba skil atu tama ba iha merkadu. Situasaun ida ne’e akontese tanba ita-nia sistema edukasaun formál no formasaun ne’ebé la realistiku, tanba ne’e joven sira presiza atensaun espesífiku husi Estadu atu bele minimiza utilizasaun rekursu ne’ebé iha ona ba joven sira.
Kaben sedu pur volta 49% husi joven foin-sa’e ne’ebé ho espotaneamente sira rekoñese katak, kaben sedu hanesan dezastre ida. Signifika la iha planu no prontu forma família, maibé sira prátika sexu livre nune’e ikus mai afeta ba feto isin rua sedu nune’e obrigatoriamente sira tenke asumi responsabilidade, mezmu seidauk prontu atu forma família.
Situasaun ne’e sai ona preokupasaun boot ba Estadu liuliu Governu no instituisaun relevante sira presiza tau atensaun sériu atu dezeña planu no programa presiza konsidera liga ba dezenvolvimentu joven sira nia moris.
Rekomendasaun
- Presiza halo avaliasaun ba implementa polítika nasionál Joventude ho didi’ak fó serteza atu atinji objetivu dezenvolvimentu juventude.
- Re-avalia Polítika Sekretáriu Estadu Joventude no Dezportu atu fó formasaun inkluzivu ba ema hotu-hotu atu nune’e bele dezenvolve koñesimentu no abilidade/skills.
- Polítika adekuadu tenke reve fila-fali, liu-liu Sekretáriu Estadu formasaun Profisionál e Empregu (SEFOPE) presiza tau asaun prioritariu hodi dezenvolve programa formasaun profisionál sira ne’ebé liga direita joven sira ba tama iha merkadu traballu.
- Kria formasaun ne’ebé adekuadu ba joven sira no integra programa saúde Sexual Reprodutivu ba kurríkulu hodi hanorin estudante sira hodi evita kaben sedu.