Husi abuzu de podér, asediu e abuzu seksuál no pratika nepotismu

Kuaze tama ona iha dékada rua nia laran, dezde Timor-Leste restaura nia independénsia, povu iha nasaun foun ida ne’e goza sira nia direitu vida polítika no sivíl. Mehi iha sosiedade ne’ebé dignu, hatuur iha prinsípiu no valór Republika Demokratiku Timor-Leste (RDTL).
Prosesu konstrusaun nasaun presiza envolvimentu no kontribuisaun husi povu tomak. Liuliu jerasaun intelektuál Timor oan presiza apoiu estadu ida ne’e. Grupu matenek nain sira ne’e, maioria hetan koñesimentu akadémiku husi instituisaun superior sira. Instituisaun akadémiku oferese espasu úniku ba estudante sira hodi hetan koñesimentu sientífiku.
Maski iha estudante universitáriu barak mak graduadu husi edukasaun superiór, balun hakna’ar-an ona iha instituisaun governu, sosiedade sivíl, no setor pivadu maibé kuandu haree ba kotuk, sira iha esperiénsia moruk oioin momentu sira sei sai hanesan estudante universitáriu. Porezemplu, asuntu sira hanesan burokrasia administrativu, abuzu de podér husi dosente, diskriminasaun, bullying, no tratamentu dez-umana iha maneira oioin, inklui krime seksuál.
Porezemplu iha tinan kotuk, iha Universidade Nasional Timor Loros’ae (UNTL), mosu kazu bullying. Kazu ne’e fó sai iha pájina média online Neon-metin (2022), dosente ida husi departamentu enfermajen, Fakuldade Siensia Saude, hakilar ba estudante feto ida hodi dehan: “O, asu, mau faak, dois; sai husi ha’u-nia aula, ó labele tuur aula laran.”
Lakunas Instituisaun mosu ho erubarak, maibe UNTL, komesa ona hadi’a neineik mekanizmu kontrolu no oinsá atu harahun prátika sira ne’ebé iha ligasaun ba abuzu de podér, nepotizmu inklui kombate aktu violensia sexual (abuzu no asedu seksuál). Agora daudauk iha ona Inisiativa Kampus Seguru (Safe Campus Initiative) ho objetivu hodi prevene tipu violénsia ho forma oi-oin hasoru feto sira. Nune’e kria ambiente ida-ne’ebé seguru no saudavel ba dosente no estudante sira. Iha parte seluk, programa nee estabelese hodi hasa’e konsiénsia no eduka dosente sira, funsionáriu administrativu no estudante sira, iha konsensia hodi prevene forma violénsia hotu-hotu iha ambiente akademia-UNTL. Mesmu iha ona inisiativa diak ho programa refere, maibe presiza servisu maka’as liu tan hodi harahun probema sistemik sira ne’ebe durante ne’e mosu, naksubar iha insitiusaun nia laran.
Kazu bullying mesiona iha leten, sai ezemplu kazu ida husi kazu barak ne’ebé akontese iha Universidade públiku (UNTL) nia laran. Kazu seluk hanesan abuzu seksuál ne’ebé mosu iha fakuldade ekonomia (iha dosente ida mak halo abuzu seksuál ba estudante feto), prosesu keixa la’o ona, agora hein hela nia kontinuasaun prosesu nee. Nune’e mós akontese krime seksuál husi fakuldade sira seluk, estudante sira hetan esperiénsia, sai vítima husi (oknum) dosente balun.
Iha ha’u-nia esperiénsia rasik, ha’u hetan informasaun barak kona-ba problema hotu ne’ebé ha’u mensiona iha leten. Liuliu saida mak akontese iha sistema akademia nia laran ne’ebé estudante sira konta no fahe mai ha’u.
Problema sira ne’e hotu-hotu akontese duni no nak-subar hela iha sistema ne’ebé proteje husi ema sira ne’ebé iha podér no influénsia boot iha instituisaun akademia; susar atu dezafia, investiga no sobu sai. Tanba ne’e, presiza kontribuisaun tomak husi ema hotu-hotu inklui estudante sira, sosiedade sivíl no dosente sira ne’ebé balun servisu onestu ho integridade no profisionál.
Iha okaziaun ne’e, ha’u mós hakarak fahe ha’u-nia esperiénsia husi buat ne’ebé ha’u rona no observa, karik ha’u sei publika iha artigu ketak ida.
Aleinde problema sistemik no klasik sira ne’ebé ha’u mensiona iha leten, iha mós tendénsia “eskándal” kona-ba infrasaun, erru administrativu, kriasaun sistema familiarizmu iha prosesu rekrutamentu ba dosente permanente períodu 2022-2023 husi UNTL ne’ebé envolve mós Funcao Públiku ne’ebe tama iha ekipa juri ba selesaun dosente permanante.
Rekrutamentu ne’ebé ho nia termu da referénsia, porezemplu kandidatu sira tenke iha esperiénsia tinan tolu hanorin no halo peskiza iha sira nia área. Maibé, iha kandidatu balun, tanba iha ligasaun ho família ka kolega iha laran, mezmu balun laiha esperiénsia hanorin no peskiza maibé pasa ba selesaun dokumentus no kontinua ba teste eskrita. To’o ikus sira iha kuota no “jata” sai funsionariu permanente iha UNTL.
Iha teste ne’ebé halo iha funsaun públiku, iha dia 10 de Janeiru 2023, iha indikasaun “manipulasaun”. Sistema teste “computer based”, babain kuandu teste hot, imidatamentu rezultadu sai iha screem computador iha funsaun publiku. Mezmu balun rezultadu teste eskrita la pasa, maibe sira ba reklama no imidatamente muda kedas ho valor bo’ot. Iha parte seluk, oknum balun iha estrutura laran utiliza nia podér, fahe notas ka matéria perguntas teste ho intensaun hetan buat ruma (satisfasaun sexual) no seluk. Kazu ne’e, iha vitima no sasin balun hato’o ona keixa ba funsaun publiku no estrtura UNTL.
Iha evidénsia balun ne’ebé ha’u hetan, maibé agora ha’u sei la fó sai tanba ha’u-nia kolega balun (dosente ne’ebé sai sasin no vítima) lori ona kazu ne’e ba instituisaun relevante hodi buka lia lo’os no sei prosesu tuir lei ne’ebé vigór iha rai ida ne’e.
Ikus liu ha’u hakarak konklui katak loos duni, esperiénsia husi estudante no maluk dosente balun, inklui ha’u rasik observa no nota katak iha duni “skandal” ne’ebe falun-an no helik hela iha instituisaun akademia nia laran. Knum dosente, no individu balun ne’ebé goza hela nia podér, kontinua utiliza sira nia forsa hodi halo aktu oioin kontra dignidade umana, manipulasaun oioin, kria familiarizmu iha instituisaun akadémiku. Sistema akademia, hanesan instituisaun públiku UNTL presiza hadi’a liu husi ita hotu nia kontribuisaun. Hatuur-an nafatin prinsípiu imparsialidade, onestidade, integridade no tau an nu’udar akademista ka manorin na’in ne’ebe lori mudansa ba rai ida ne’e liu husi atividade ensinu iha ambiente akademia.
One thought on “Skandal iha institusaun akademia”